Iso virkattu kori

Olen jo pitkään haaveillut kuteesta virkatuista koreista ja matoista. Totesin vaatekaappimme kaipaavan koria, johon saisi laitettua alusvaatteita. Kun tarpeeseen sopivaa koria ei löytynyt, ja satuin löytämään trikookudetta alennettuun hintaan, päätin tehdä sen sitten itse! Kuteena käytin Lankavan Venla-trikookudetta.Yhdessä kerässä on noin 700 g kudetta (n. 210 m) Kude syntyy tekstiiliteollisuuden sivutuotteena, jonka vuoksi värisävyt vaihtelevat erittäin. Koukun koko oli 8. Virkatessa totesin, että koulussa opitun kynäotteen voi unohtaa samantien ja ottaa käyttöön kunnon nyrkkiotteen. Korinvirkkaaminen kävi niskojen ja hartijoiden päälle, joten kovin usein en voi tällaisia koreja ym. virkata.

Korin pohja on virkattu tasona suorakaiteen muotoiseksi ja siitä on alettu nostamaan reunoja "pyörönä", kun pohja oli tarpeeksi iso. Oikea silmukkamäärä löytyi kokeilemalla ja purkamalla muutamia kertoja. Pohjan lopulliseksi silmukkamääräksi tuli 30 silmukkaa. Väliseinän virkkasin kiinteänä suoraan kiinni pohjaan ja seiniin. Väliseinä antaa tukea painaville ja pitkille sivuseinille samalla, kun jakaa korin kahtia.

Kori on virkattu kiinteillä silmukoilla. Reunoissa otin vain edellisen kierroksen silmukoista taaemman lenkin koukulle, johon virkkasin kiinteän silmukan. Näin pintaan tuli suoria viivoja koristamaan pintaa. 

Isosta koostaan johtuen seinät eivät pysy täysin pystyssä

Virkkasin koriin myös tuplareunan, jonka tarkoituksena on pitää korin seiniä paremmin pystyssä. Tuplareunan virkkasin edellisen kierroksen silmukoiden taakse piilosilmukoilla. Kuteen paksuudesta johtuen piilosilmukat näkyvät selvästi.

Korin lopulliset mitat ovat 46 cm x 16 cm x 31 cm.
Kudetta kului 1227 g eli noin 210 m.

Virkatessa vastaan tuli muutamia solmuja ja kapeita kohtia, mutta ne eivät mitenkään haitanneet työn kulkua.

Antiikkinallet

Mikä on antiikkinalle?
Teddy Bear tehtiin maskotiksi (ja osittain pilaksikin) Yhdysvaltojen presidentille, Theodore Rooseveltille, hänen kieltäydyttyään ampumasta kiinnitotettua karhua metsästysretkellä vuonna 1902. Samaan aikaan Saksassa nainen nimeltä Margarete Steiff vaikutti nallekarhun syntyyn. Steiffin tekemät nallekarhut eivät aluksi tulleet suuren yleisön suosioon, mutta Leipzigin kansainvälisillä messuilla erään New Yorkin tavaratalon leluostaja tilasi omille markkinoilleen 3000 nallea. Siitä alkoi Teddy Bearin voittokulku. Aidon Steiff-nallen tunnistaa "nappi korvaan"-tavaramerkistä.

Perinteisesti tehdyllä antiikkinallella on mohair-karva, lasisilmät, "antiikkiset" nivelet ja puulastutäyte sekä mahdollisesti äänirasia, joka mahdollistaa nallen murinan. Puulastutäytteen voi korvata esimerkiksi villalla, jos puulastupöly aiheuttaa allergia oireita. Kuitenkin lastuvillalla täytetty nalle säilyttää muotonsa paremmin, koska lastuvillan saa puristuttua tiukemmin kokoon kuin villan. Käsintehtyyn nalleen menee 12-20 työtuntia, riippuen tietysti nallen koosta.

Kokoero Roomeo n. 35 cm pitkä
Max n. 17 cm pitkä

Hienoa haapalastuvillaa,
eniten olen käyttänyt selvästi karkeampaa lastuvillaa

Nalleihin saadaan persoonallisuutta erityisesti korvien ja silmien sijoittelulla sekä kirsun muodolla ja suun asennolla. Myös nallen täyttövaiheessa nallen muodot muuttuvat paljon. Täyttäessä saattaa "siirtää" nivelten asentoja ja tämä muuttaa tassujen "sijoittumista". Leveästä haara-asennosta saattaakin tulla jalat ristissä istuva nalle! Samasta kaavasta ei saa tehtyä samanlaista nallea, vaikka kuinka yrittäisi. Käsityön jälki näkyy ja se on yksi parhaista käsityön puolista!

Roomeo, ja pieni lonkkavika

Tämä käsityömuoto kuuluu ehdottomasti sarjaan "Kyllä mummu osaa!". Olen tehnyt ensimmäisen antiikkinalleni vuonna 2009. Mummun kanssa käytyjen pienten neuvottelujen jälkeen päädyimme Samettisilmä-kaavaan, joka on ehkä yksi helpoimpia malleja aloittelijalle, ja hennon vaaleanpunaiseen hieman lainehtivaan mohiarkarvaan. Nallesta tuli  hieman kookkaampi, mikä helpotti huomattavasti ompeluvaiheessa eli kaavat olivat selkeät ja isot. Pienen pientä nallea on haastavaa neuloa paksusta karvasta, kokemuksesta voin sanoa. :D Nalle täytettiin lastuvillalla ja nallelle laitettiin nivelet päähän ja tassuihin. Nallelle laitettiin myös ruskeat lasisilmät ja kirsu neulottiin muliinilangalla. Ja nimeksi tuli Juulia.

Myöhemmin nallekärpänen puri voimakkaammin ja Juulialle piti tietenkin tehdä kaveri, Roomeo. Kaiken kaikkiaan olen tehnyt tähän mennessä 15 antiikkinallea. Osa on jäänyt itselle ja osan olen antanut lahjoiksi. Jo tehdessä on päätettävä antaako nallen lahjaksi vai ei, muuten luopumisesta voi tulla haastavampaa kuin uskoisikaan.

Iida, tehty Henrietta-kaavalla

Max, tehty Ruipelo-kaavalla

Olen koonnut tekemistäni nalleista albumin, johon olen kirjannut nallen nimen, tekopäivämäärän, käytetyn kaavan ja karvan sekä muita pieniä tiedonjyviä (ja muistoja) nallen teosta.

Historialähde: teddybearfactory.fi