Joululahjat part 2/2

Juhlalaukku tölkinvetimistä

Tähän laukkuun meni 388 klipsua. Ne on virakattu toisiinsa kiinteillä silmukoilla ja ketjusilmukoilla. Lankana oli DROPsin Muskat-lankaa, joka on 100 % puuvillaa.

Laukun korkeus on noin 12 cm ja leveys noin 23 cm. Laukun saa kiinni vetoketjulla ja "hihnalla", jossa on magneettilukko. Magneettilukon kiinnitystausta on peitetty napilla (kiinnitetty tekstiililiimalla). Laukun sisällä on valkoinen tukevasta kankaasta tehty vuori, joka estää tavaroiden naarmuuntumisen. Muutamissa klipsuissa oli teräviä kärkiä.

Laukun virkkausjälki sisäpuolelta

Laukun virkkausjälki ulkopuolelta

Liimasin tekstiililiimalla napin koristamaan läppää ja peittämään magneettilukon taustapalaa. Samanaiset napit kiinnitin laukun päätyihin peittämään virkattua osaa.

Vetoketjun kanssa oli hiukan haastetta, mutta se toimii! Olen laittanut todella vähän vetoketjuja paikoilleen, joten olen kyllä tyytyväinen tulokseen.

Kori tölkinvetimistä

Tähän koriin meni 710 klipsua, joista 240 on kultaisia klipsuja. Lankana käytin Novitan Cotton Mercerized -lankaa kaksinkertaisena. Käytin 3 mm: koukkua.

Alimmat klipsut on väännetty 90 asteen kulmaan, jotta pohja on helpompi kiinnittää. Kiinnitysjäljestä tulee näin myös kauniimpi.

Tuon sisäpussinkiinnityksen kanssa olikin sitten ongelmia. En muistanut ollenkaan ensimmäistä pussia tehdessä, että pohjan piiri on pienempi kuin yläosan piiri. Sen takia ensimmäisestä pussista tuli ylhäältä liian pieni. Tämä toinen yritelmä onnistuikin jo paremmin, kun tein yläosasta hieman isomman kuin alaosasta. Se on harsittu käsin kiinni niin, ettei harsintäjälkiä näy ollenkaan.

Joululahjat 1/2

Reddut

Tein kahdet Reddut 7-veljeksestä. Ensimmäsistä Redduista ja niiden vieheistä oppineena sain aikaan huomattavasti paremmat tossut. Kummatkin ovat kokoa 40-41. Minun piti lisätä ohjeeseen muutamia silmukoita, jotta tossuista tuli tarpeeksi isoja. Muuten tossut on tehty ohjeen puikko- ja koukkusuositusten mukaan.

Tossuissa on 150 cm pitkät nauhat. Suurena ongelmana olikin löytää tarpeeksi pitkät valkoiset nauhat. Lopulta ne löytyivätkin hieman kauempaa, noin 150 km:n päästä kotoa, Lempäälästä. Samalla ostin kahdet nauhat varastoon mahdollisia tulevia tossuja varten.

Täytyy kyllä myöntää, että nuo viininpunaiset  meillyttävät enemmän omaa silmää kuin kirkkaan siniset. :D Toivottavasti värivalinnat meni saajien mielestä nappiin.

Patalappu

Olen joskus aikaisemmin virkannut afrikankukkasia ja niitä oi jäänyt laatikkoon odottamaan parempaa käyttöä. Osasta puuttui uloin valkoinen kehä, joten virkkasin niitä jälkikäteen. Tuo luonnonvalkoinen Nalle lanka oli kuitenkin hieman eri sävyistä kuin aiemmin käyttämäni lanka. Pieni sävyero siis on huomattavissa. Minulla ei ollut tuota punaista lankaa enempää, jotta olisin saanut tehtyä tumman siniselle kukkaselle eriväristä keskustaa. 

Pannulappuun on siis virkattu kaksi isoa kukkasta, jotta se olisi tarpeeksi paksu. Palat on kiinnitetty toisiinsa kiineteillä silmukoilla.

Joulukortteja!

Syy päivityshiljaisuuteen johtuu joulusta, mikä on varmasti hirmuinen yllätys. :D 

Pian on viimeinen päivä, kun voi lähettää joulukortteja käsillä. Olenkin joulun kunniaksi niitä muutaman tehnyt. Osa lähtee postin mukana, osan haluan ojentaa joulutervehdyksen mukana itse.

Osa joulukorttitarvikkeista on viime vuodelta, mutta muutamia juttuja ostin "lisukkeiksi". Talläinen leikkaa ja liimaa -tyyppinen askartelu on harvoin mulle mieleen, mutta itsetehdyissä joulukorteissa on sitä jotain ihanaa. Kortit ovat kuitenkin pelkistettyjä, en kauheasti jaksa näperrellä mitään erikoista.

Lapaset

Lokakuu vierähti yllättävän nopeasti ohi enkä ole ehtinyt tänne mitään päivittelemään. Lokakuussa aloitin kuitenkin joululahjojen teon ja niistä kuvia sitten joulun jälkeen. Seuraavaksi aloitankin joulukorttien teon. Tein viime vuonna ensimmäisen kerran itse kortteja ja ajattelin tehdä siitä perinteen.

Sitten itse lapasiin, jotka sain vihdoin ja viimein valmiiksi. Nämä lapaset ovat olleet kesken todella pitkään. Lapasissa on 52 silmukkaa ja kuvio on 4:llä jaollinen. Kuvio on helppo tehdä ja oppia ulko eikä siinä tule pitkiä langanvientejä. Vain kahta väriä on käytettävä samaan aikaan. Tämä kuvio on peräisin mummuni tekemistä lapasista.

En kasvattanut peukalokiilaa, koska se olisi sotkenut kuvion. Nämä onneksi istuvat tarpeeksi hyvin käteen, etten sitä kaipaakaan.

Käsiala on kyllä kärsinyt huomattavasti, kun en ole tehnyt hyvään toviin kirjoneuleita. Toisaalta myös ohut lanka vaikutti hieman käsialaan. Lankana tosiaankin oli 100 % DROPS Alpaca -lankaa. Näitä lapasia ei siis saa missään nimessä pestä koneessa tai ne huovuttuvat pieniksi ja muodottomiksi.

Kori ontelokuteesta

Tämä kori on tehty samasta ohuesta luonnonvalkoisesta ontelokuteesta kuin aikaisemmin tekemäni pienet Marketta-matot. Korin halkaisija on noin 30 cm ja reunojen maksimikorkeus on hieman päälle 20 cm.

Virkkasin korin pääasiassa puolipylväillä. Kuitenkin pohjan kaksi ensimmäsitä kierrosta on pylväitä. Taittamalla reunaa seinistä tulee tukevammat. Reunassa on jälleen rapuvirkkausta, jotta viimeinen kierros näyttäisi paremmalta.

Korin pinta on "reikäisempää" kuin aikaisemmissa tekemissäni koreissa. Tämä johtuu siitä, että aiemmin olen käyttänyt paksumpaa trikookudetta, mutta tässä korissa käytin ohuempaa ontelokudetta. Koukku olisi ehkä saanut olla yhden koon pienempi.

Kudetta jäi edelleen jäljelle, joten täytyy miettiä, mitä siitä haluaisi tehdä. Tämä ontelokude on ollut yllättävän riittoisaa. :D

Pitsisukat

Tein nämä sukat jo tovi sitten, mutten osannut päättää annanko sukat synttärilahjana vai joululahjana. Päädyin ensimmäiseen vaihtoehtoon ja sukat lähtevät lämmittämään synttärisankarin jalkoja.

Lanka on Novitan 7-veljestä Polkka ja taisin kutoa sukat 3 mm:n puikoilla. Langan miinuspuoleksi täytyy sanoa, että lanka tuntui huopuvan kutoessa. Toivottavasti sukat vain kestävät käytössä, eikä laatu tippunut liikaa.

Varren kuvion ohjeen olen saanut joskus vuosia sitten toiselta mummultani, joka ko. kuviota ahkerasti kutoi sukan varsiin. Virallisesti pitsin nimi saattaa olla Paula-mummun pitsi . Tästä en kuitenkaan mene takuuseen. Olen nimittäin löytänyt Paula-mummun pitsillä aivan vastaavan kuvion, mutta se on kuudella jaollinen.

"Minun" kuvio on kuitenkin kahdeksalla jaollinen, ja helppo opetella ulkoa. Varsi alkaa kivasti itsestään kiertyä ympäri samalla luoden joustinneuleen tuntua.

Ylemmässä kuvassa on vielä pappani tekemät puiset puikkojen pitimet!

Palmikkopipo

Tilasin aiemmin Karisma-lankaa netistä ja meinasin kutoa niistä säärystimet. En kuitenkaan alkanut heti niitä tehdä ja samalla alkoi mieli muuttua ja langoista tulikin pipo. Karsima on 100% superwashvillaa ja ihanan pehmoista. Värikartan mukaan väri on meleerattu vaaleanruskea, mutta mielestäni se taittaa hiukan violettiin. 

Karismaa on yhdessä kerässä 50 g. Näistä langoista jäi vain pieni pallo jäljelle, josta saisi ehkä pienen tupsun vielä tehtyä.

Käytin kutoessa 4 mm:n puikkoja, ja työn aloituksessa on 128 silmukkaa. Kuvio muodostaa kokomatkalta alhaalta ylös asti joustinneuleen, jolloin se muotoutuu hyvin päähän. Alareunassa oleva 2 oikein, 2 nurin -joustinneule pysyy taitettuna, kun pipo on päässä. Virkkasin reunaan rapuvirkkauksella nätimmän ja huolitellumman näköisen reunan. Samalla reunasta tuli napakampi, ja pipo pysyy paremmin päässä. 

Kuviossa vuorottelevat 3-säikenen palmikko, nurja ja oikea. 

Reddut ja muutama ajatus käsitöistä

Ostin Ravelrystä Rea Järvenpään Reddut-tossujen ohjeen tarkoituksenani testata osaanko sellaiset tehdä. Virheitä onnistuin kyllä tekemään paljon melko tarkoista ohjeista huolimatta. Mutta toisaalta seuraavia Redduja tehdessä osaan ainakin osan niistä korjata ja hieman muokata ohjetta itselleni sopivammaksi.

Tossut ovat kooltaan noin 37. Harmaata meni noin 32 g, valkoista 18 g ja ruskeaa 66 g. Harmaa ja valkoinen ovat Novitan 7-veljestä ja ruskea Novitan Impivaaraa. Vähän harmittaa, etten ole löytänyt tuota Impivaaraa enää kaupoista. Siitä sai todella kivan tuntuisia sukkia, joissa oli sellainen pieni kiilto. Yhdet lempparisukistani olen tehnyt juuri tuosta Impivaarasta.

Takaisin Redduihin. Tossut ovat nopeatekoiset, kun vain saa "juonesta" kiinni. Sekä virkkausta että kutomista sisältävät tossut toivat mukavaa vaihtelua perinteisten villasukkien kutomisen oheen. Ja sitä kaipaamaani haastetta. Vähän sellaiset kuhmurat niistä tuli, mutta jollain tapaa hiukan symppikset. Ja jalat näyttää kuvissa normaalia isommilta. :D

Koulu kännistyi jälleen, ja samalla käsitöiden merkitys stressinpurkukeinona vain korostuu. Stressin kasvaessa minulle tulee tarve tehdä käsilläni joitain. Oli sitten kyse villasukan kutomisesta, virkkaamisesta, nipsulaukun tekemisestä tai värityskirjan kuvien värittämisestä, tekeminen auttaa ja helpottaa. Siinä saa siirrettyä ajatukset pois niin algebran koukeroista ja fysiikan kaavoista kuin logistisista prosesseista. 

Käsitöihin saa upotettua ja purettua pahaa mieltä, ja lopputulos tuottaa parhaimmillaan rentoutuneen, onnistuneen olon. Sain kerran hierojalta neuvon, tai oikeastaan vinkin, kuinka hän purkaa pahaa oloaan. Hän kerii pienen määrän ylimääräistä lankaa tiukalle kerälle samalla ajatellen murhetta aiheuttavaa asiaa ja lopuksi polttaa pienen kerän. Hänen mukaansa murheet pienenevät ja osittain haihtuvat savun nousttessa savupiipun hormia pitkin taivaalle. Kertaakaan en tätä ole koittanut, mutta parempi vaihtoehto se olisi kuin loputon paperin ryttääminen ja itkun kiristäminen.

Käsitöistä on tullut tapa, johon turvaudun myös tylsyyden iskiessä. Käsityöt, lähinnä kutimet, kulkevat mukana lähes kaikkialle, mihin menen, jos tiedossa on jonkinlaista luppoaikaa. Mökki, villasukat ja kutimet, siinä on jollain kummallisella tavalla rentouttava yhdistelmä. Usein näen jotain kivaa kaupan ikkunassa, mainoksessa tai vastaavassa alkaa jälleen ajatukset kulkea kohti, miten voisin itse tehdä samanalaisen itse.

Syksyllä, kun valoisa aika vain lyhenee ja ilma viilenee, alkaa kaivata enemmän uutta tekemistä sisällä. Uusien ideoiden kehittelyssä saattaa helposti vierähtää tunteja. Erilaisten tekniikkojen, kuvioiden, kaavojen ja kokonaan uusien käsityöalueiden etsiminen vie hetkeksi pois suorituskeskeisestä elämästäni.

Toisaalta syksyllä saa jälleen sytyttää tunnelmalliset kynttilät ja juoda teetä hautautuneena lämpimän peiton alle ja vain nauttia tunnelmasta kiireisen kesän jäädessä taakse. Ihan luvan kanssa puhtaalla omallatunnolla.

Vaikka käsityöt ovatkin lähellä sydäntäni, niihin leipääntyy ja turhautuu, jolloin on parasta 

vain lopettaa ja siirtyä vaikka ulos lenkille. Tai tallille, aina odottavien kauraturpien ja nappisilmien luokse.

Sormikkaat

Syksyn ja koleampien ilmojen lähestyessä tulee taas tarve sormikkaille ja lapasille. Olen kyllä aikaisemmin muutaman kerran kokeillut kutoa sormikkaita, mutta lopputulos ei ole ollut toivottu, joten ne tekeleet ovat menneet purkuun.

Nyt uskaltauduin koittamaan uudestaan onneani ja aloitin sormikkaat. Suurimpana erona aikaisempiin sormikkaisiin oli, että tein tarkemmat muistiinpanot heti, joita oli helppo seurata toista sormikasta kutoessa. Jätin myös ensimmäiseen sormikkaaseen merkkilangat paikoilleen, koska niistä näki hyvin, mistä sormien kuuluisi lähteä,

Varressa on valepalmikkoa, koska perinteinen 2 oikein, 2 nurin -joustinneule ei tuntunut tarpeeksi mielenkiintoiselta. Valepalmikko jatkuu varren jälkeen kohti nimetöntä. Näin äidilläni tällaiset sormikkaat joskus kaapissa ja ajattelin yrittää matkia niitä. Äidin sormikkaissa oli tosin "kunnollinen" palmikko, jossa liikutetaan silmukoita toisten yli ja ali, jolloin muodostuu palmikko.

Lanka oli Novitan luonnonvalkoista Nallea.

Virkatut pikkumatot

Tein kaksi pikkumattoa pienemmällä Lankavan Marketta-pitsimatto -ohjeella. Ohjeen mukaan matoista tulisi ontelokuteella noin 55 cm leveitä. Kuitenkaan minulla ei ollut sitä samaa kudetta kuin ohjeessa, joten mattojen hakaisijaksi tuli noin 60 cm. Samaten ohjeen mukaan yhteen mattoon olisi mennyt 650 g kudetta, mutta minulla meni alle 1000 g kahteen mattoon.

Ohje oli helppo ja selkeä, ja matot valmistuivatkin nopeasti. Yksi illassa!

Matot ovat väriltään luonnonvalkoisia. Kännykällä otetut kuvat vääristävät väriä. ylimmässä kuvassa oleva sävy on lähimpänä todellisuutta.

Valepalmikkosukat

Nämä sukat on saanut odottaa valmistumistaan pitkään. Olin tehnyt toisen varren ja kantapään valmiiksi ja toisesta sukasta vain ensimmäiset kymmenen kerrosta. Siitä on kuitenkin jo tovi, kun viimeksi olen villasukkaa kutonut, joten kutomiseen löytyi aivan uutta intoa.

Kudoin sukkia samaan aikaan, jotta langat jakautuisivat tasaisesti ja riittäisivät kumpaankin sukkaan. Toista sukkaa kudoin kerän päältä ja toista sisältä.

Varressa on 50 silmukkaa. Resori alkaa 2 nurin, 3 oikein -resorilla ja muuttuu hetkenpäästä valepalmikoksi, joka toimii hyvin resorina varressa. Valepalmikot jatkuvat jalkapöydän päälle ja tuovat lisää napakkuutta ja istuvuutta sukkaan.

Lankana käytin DROPS Karisma -lankaa. Kerät ovat 50 g:n keriä. Näiden sukkien langat ovat osittain jäänteitä muista töistä ja osittain olleet menossa toiseen työhön. Sukkien paino on 163 g. Lankaa ei kyllä jäänyt enää jäljelle paljoakaan, korkeintaan raitoihin niitä voisi vielä käyttää. 

Asteri-matto

Mulla on pitkään ollu toive, unelma, virktusta matosta.

Sain synttärilahjaksi ystävältäni ontelokudetta noin kilon verran. Silloin päätin, että seuraavaksi mä teen maton! Se oli vähän sellainen "nyt tai ei koskaan" -tyyppinen päätös. Ja sitten kauppaan hakemaan kudetta lisää, jotta se riittää mattoon.

Ohje on Lankavan nettisivuilta sama Asteri-maton ohje, jolla tein jo tärkätyn kulhon. Kulho olikin lähinnä testaus, kuinka hyvin osaan lukea ohjetta. En ole koskaan ollut hyvä lukemaan valmiita ohjeita, vaan aina on pitänyt olla tulkki vieressä kertomassa, mitä tehdään seuraavaksi. Ohje oli kuitenkin selkeä ja helppo tulkita.

Nyt, kun projekti paperikukat koristeeksi on vihdoin saatu päätökseen, voi hyvillä mielin alkaa virkata mattoa.

Ohjeen mukaan hankin noin kolme kiloa (kolme vyyhtiä) kudetta mattoa varten. Vyyhdit oli ensin kerittävä palloiksi, jotta virkkaaminen onnistuisi helposti. Kuitenkin ohjeen edetessä alkoi käydä ilmi, että kude, jota minä käytin, oli mahdottisesti ohuempaa ja riittoisampaa kuin alkuperäisessä ohjeessa käyettety Esteri-ontelokude. Tämä saattaa olla syy, miksi kudetta kului huomattavasti vähemmän. Käsialani ei kuitenkaan ole erityisen kireä tai löysä, mikä voisi vaikuttaa kuteen kulutukseen. Loppujen lopuksi kudetta meni vain n. 1,5 kiloa.

Maton halkaisijaksi piti ohjeen mukaan piti tulla n. 110 cm ja tämä pitikin hyvin paikkansa. Matosta tuli 107 cm leveä. Käytin 8 mm koukkua.

Tilanne ensimmäisen vyyhdin jälkeen.

Valmis matto

Virkkaaminen kävi hiukan käsien päälle. Varsinkin ranteet ja vasemman käden etusormi olivat välillä koetuksella. Etusormeen vaikutti kuteen pinta, joka hankasi siihen ikävästi. Tämän vuoksi teippasin etusormen usein ihoteipillä hankauksen vähentämiseksi.